KIRJA Kauan sitten luin Georges Perecin kirjan La Vie mode d´emploi (Hachette, 1978). Väliin oli otettava sanakirja avuksi mutta loppuun pääsin. Hyvin tuo vaikeaksi luonnehdittu teos silti luetti itseään. Kirjoitin siitä myöhemmin esseenkin Café Voltairen toimittamaan kokoomateokseen jonka Anna-Riikka Carlsonin silloinen Avain julkaisi. Perecin pääteos käännettiin myös suomeksi ja käännettiin hyvin Ville Keynäksen toimesta (Loki-kirjat,…

KONE Olen ollut viikon ilman tietokonetta, jota muuten käytän joka päivä ja johon ja jolla joka päivä myös kirjoitan siitä riippumatta missä olen. Kone oli kuitenkin pakko viedä huoltoon, koska akku rupesi sammumaan kesken kaiken ja romahteli miten tahtoi eikä uuden vaihtaminen enää sujukaan käden käänteessä kuten ennen. Akku jouduttiin tilaamaan kaukaa ja koneen piti…

Säät ja ilmat Vanha laulu tulee mieleen, kun kuuntelee sunnuntaiaamun musiikkia eli tuulen ulvontaa ja sateen ropinaa katolle. Laulu taitaa ihan olla virsi: ”Hän säät ja ilmat säätää.” Muistaakseni säe vaihtuu ja jatkuu vielä näin: ”ja viljan vartuttaa.”    Sen sää kyllä tekee, jos vesi lämpö ja valo sattuvat keväisin sopivasti yhteen. Jos taas olisi…

Eilen oli loppiaisaatto, josta Shakespeare vähän yli 400 vuotta sitten kirjoitti samannimisen näytelmän, englanniksi Twelthe Night (tai What You Will). Nimi ei viittaa kristillisyyteen sinänsä, ajankohtaan vain, sillä se on täynnä Shakespearen mielen oikkuja, kaksosia, kuolemaa ja elämää, nimien sotkuja ja seikkailuja, mies- ja naisroolien muunnoksia (naisrooleja miehet tuolloin aina näyttelivät peruukit päässä  ja lähes…

Tapahtuupa maailmassa mitä tahansa niin yksi on varmaa: mennyt on mennyttä ja juuri nyt ympärillämme on nykyisyys, tuo joka hetki muuttuva. Ja aina edessä on jotain, jota voisi kutsua mahdollisuudeksi, uudeksi elämäksi, joskus myös toivoksi. Aika kuluu, tempus fugit, mutta juuri olen lukenut, että ilman ihmistä ja tapaamme ajatella ei olisi aikaa. Ajaton on silloin…

Kun kirjoitin otsikon tuosta vain ja aloin sitten katsella sitä, tajusin taas, miten hauska ja huvittava on suomen kielemme. Vanha kieli, vaan yhä niin oikukas ja kauniskin. Seisaus on pysähdys, kyllä, ja siihen palaan. Se päivä eli 21.12. on jo lusittu ja ohi. Mutta otsikon jatkosta tuli mieleen muuta, koska lopun sanapari tarkoittaakin kahta asiaa.…

YKSI Blogin otsikko ei sentään tarkoita elämän loppua, toivon. Vaikka elämää tuhotaan taas surutta, sillä on taipumus aina nousta kuten ennen laulussa sanottiin ”raakaa sortovaltaa vastaan”. Jos mihin, siihen uskon. Seuraava viikonloppu on jouluinen ja juhlan takana on viimein kauan odotettu seisaus. Kun tuo piste on ohitettu, on kaikkein hankalin vaihe syystalvessa ohi. Siihen uskon…

LUNTA En muista että lunta olisi satanut juuri koskaan näin paljon jo ennen joulua. Ja lisää on tulossa. Eilen tein lumityöt kaksi kertaa. Nyt kun päivä valkenee, on selvää, että kolalle on taas käyttöä. Eikä ennuste lupaa huojennusta. Maanantai on nimetty hirviösään päiväksi, mikä johtunee tuulen kovuudesta; se saa kyllä auratutkin tiet tukkoon. On vain…

Tänään, joulukuun kuudentena on kulunut jo 105 vuotta siitä, kun maamme julistautui itsenäiseksi 1917. Kansalaissota oli Suomen ensimmäinen koettelemus heti 1918, josta seurasi punaisten ja valkoisten verinen kamppailu maan herruudesta. Valkoinen armeija voitti lopulta, mutta maassa vallitsi pitkään kahtiajako, joka ehkä vasta nyt alkaa unohtua.   Sodat eivät loppuneet. Hitlerin ja Stalinin sopimuksen mukaan Neuvostoliitto päätti…

EI ILOJA MONTA Tällainen on maailmamme. Murheita, suruja ja tuskaa riittää, eikä vain yksin sodan tähden. Juuri tänä aamuna, toisena Hoosianna-adventtina luin, että Perussa on niin ankara kuivuus että osissa maata peruna kuihtuu ja alpakat kuolevat. Peruna on Perusta muuten kotoisin; lajeja on siellä muistaakseni kuutisensataa. Se ja alpakat ovat lisäksi alkuperäisväestölle elintärkeitä. Tätä tämä…