Tekijä: Hannu Mäkelä

  • Arnold Newmanin Mestariluokalla

    Arnold Newmanin Mestariluokalla

    Koska sää heittelee kuten keväällä kuuluukin on ulkona välillä lähes mahdoton käyskennellä: vesi, lumi, jää, liukkaus edistävät silti kaiketi sitä, että kaivattu vihreä luonto herää. Mutta ei se ihan heti näy. Aamuisin saattaa olla vielä hetken lunta puissa, sitten taas vesi lotisee. Varma kevään merkki on kyllä sitten se, että kaksi joutsenta on jo saapunut.…

  • San Valentino – Pyhä Valentinus

    San Valentino – Pyhä Valentinus

    Ystävänpäivän perustaja tai paremminkin aiheuttaja oli 200-luvulla elänyt roomalainen pappismies Valentino, joka monen kristityn tavoin koki marttyyrikuoleman. Latinaksi hän oli tuolloin Valentinus, ranskaksi sitten Saint-Valentin, kun taas Saint Valentine -muotoa näkyy englanti puolestaan käyttävän. Monien mutkien kautta Valentinuksen kohtalosta syntyi (synnytettiin) nykyinen ystävänpäivä, jolla on marttyyriuden kanssa aika vähän tekemistä. Tai on silloin, kun ystävien…

  • Välitilinpäätös

    RUNEBERG Lauantaina 5.2. on ensimmäisen kansallisrunoilijamme eli J.L. Runebergin päivä ja sitten vähän yli viikon päästä eli 14.2. maanantaina vietetään jo ystävänpäivää, tuota Valentinusta, joka saattaa usein jopa rakkaita yhteen. Juhlia siis riittää. Otetaan vastaan. Kaikki kelpaa näinä ankeina aikoina. Runeberg edustaa minulle nykyään lähinnä torttua, jollaisen voi syödä kerran vuodessa (yhden), ja sitten Maamme-laulun…

  • Myrsky

    Myrsky on Shakespearen näytelmä (The Tempest) joka kirjoitettiin yli 400 vuotta sitten, mitä ilmeisimmin pelkästään Shakespearen itsensä kynällä. Myyttinen kirjailija on sekä ollut olemassa että joskus myös ikään kuin kollektiivinen nimimerkkikin. Tiedämme paljon, mutta lopullista totuutta emme hänestä taida koskaan tietää. Monia kirjoja Shakespearesta olen silti jo lukenut. Ja varmasti lisää tullaan kirjoittamaan. Aineisto pysyy…

  • Kevättä odotellessa

    Aika kuluu ja ihminen ajan mukana. Toisaalta on jo ylitetty tammikuun idus ja edessä on kuun loppu ja viimeisen talvikuukauden alku. Toisaalta päivä pitenee hitaasti. Ja toisaalta lämpötilat sahaavat ja muutavat kelejä sen kuin ehtivät. Vielä äsken oli suojaa ja kuin kevät jo, Lohjalla kuulin ensimmäisen talitintin ti-tyyn (ei enää kuule ti-ti-tyytä siis). Mutta sitten…

  • Vanhan koiran kesä

    Juuri äsken ilmestyi tämän vuoden ensimmäinen kirjani: Viiden minuutin juttuja (Aviador). Siinä esiintyy myös koira joka juuri nyt on vierailulla taas ja järsii luuta autuaan tietämättömänä että se on tarinoissa mukana, vieläpä yhden keskeinen tekijä. Mutta filosofit ovat sellaisia. Ainakin mitä koiriin tulee. Tässä siis yksi kirjan tarinoista: Vanhan koiran kesä. Pian kesä tulee taas.…

  • Mietteitä vuoden vaihtuessa

    Uusi vuosi, uusi toivo, uudet näköalat. Vaiko sittenkin vanhat, jo kaksi vuotta kestäneet? Totta että pandemia yhä raivoaa ja riehuu eli härjaa täällä. Muistelen viikinkienkin härjanneen aikanaan maailmalla, mutta sitten he katosivat vain: sulautuivat muihin kansoihin kuten tapahtui esimerkiksi Englannissa tai jäivät kököttämään Norjaan, Ruotsiin, Tanskaan ja Islantiin, muuttuivat vähitellen perheenisiksi ja herra ties miksi.…

  • Joulun rauha

    Kun television ohjelmia ja mainoksia katsoo, niin joulun rauha on enemmänkin hömpän ja rahan rauhaa. Jos joulukuu oli kaupalle ennenkin tärkeä myyntipiikki, sen merkitys tuntuu vain kasvaneen. Vielä aattona tunteisiin vetoavat joulumainokset näkyivät tavan takaa niiltä kanavilta joilla mainoksia saa olla. Siis kaikilta, paria lukuunottamatta. Itse asiassa joulu ei paljon kaupoissakäyntiä vaatisi, koska joulun alkuperäinen…

  • Teevee ja talojen taika

    Televisiomme tarjoaa monia kanavia, mutta pääsääntöisesti surkeaa ja ala-arvoista ohjelmaa paria kanavaa ja muutamaa ohjelmaa lukuunottamatta. Elokuvatarjonta on samaa luokkaa ja jos ohjelmistoon tulee ns. hyvä elokuva, sitä saatetaan yhden syksyn aikana veivata kymmenenkin kertaa. Pidetäänkö meitä jo idiootteina, kysyn ja vastaan itse: varmaan. Tuntuu että nykyiset ohjelmantekijät uskovat, ettemme enää edes huomaa katsovamme jo…

  • Kaksi kirjaa

    Vanhin makuuhuoneemme hyllyssä oleva kirja on vuodelta 1631. Se on firenzeläisen Donato Giannottin vuonna 1540 kirjoittama demokratian puolutus: Dialogi de Repub. Venetorum eli  Dialogeja Venetsian tasavallasta. Olen sen aikanaan Hagelstamin antikvariaatista Cecilin kanssa iloisesti kamppailtuani hankkinut.  Firenzen demokratian yhtenä johtohahmona Donato Giannotti ei ehtinyt kauaa olla; mutta ajatus demokratiasta jäi. Hän tahtoi sitä puolustaa, ja…