-
Kesää kauneimmillaan
Kesällä kaikki on kaunista. On. Ja lähes kaikki on sitä miltä näyttää. Aamu alkaa täällä aina hiljaa. Kun istumme kuistilla kello neljä, kuuluu jo lehtokertun laverrus ja punavarpusen reipas piuuu. Ja sitten outo ääni metsän takaa, koska ilma on täysin tyyni. Kukko, kukko se tosiaan on. Jollain tuolla mäkien takana on siis vielä kanalakin jäljellä.…
-
Annikin runofestivaalit
Eilen 6.6. pidettiin Tampereella Annikin runofestivaalit. Olin sinne lupautunut hyvissä ajoin jo syksyllä ja nyt matkasta sittenkin tuli tosi, koska festivaali pidettiin virtuaalisena ja kaikkien koronasäännösten mukaisesti. Kevään ja kesän muut esitykset olivatkin peruuntuneet. Ajoimme Tampereelle hurjassa sateessa, joka alkoi kuitenkin loppua kun pistäydyimme Hämeenlinnassa tapaamassa Riitta ja Olli Jalosta, vanhoja ystäviäni. Voi olla ettemme…
-
Vapauden tuulia – 1.6.2020
Koska karanteenin rajoituksia vihdoin purettiin, alkoi uusi elämä. Koko tämän ajan kahvilat ovat olleet suljettuina, mikä on ehkä tuntunut pahimmalta rangaistukselta mitä itseeni tulee. Nyt ne sitten viimein aukaistiin, jos kohta ankarilta tuntuvin säädöksin. Ajatus kahviloista ja vapaudesta riitti sytyttämään matkakuumeen. Koska A. on lomautettuna taas kolme viikkoa, oli siis mahdollista lähteä lomalle. Siihenhän lomautus…
-
Uusi aika – uudet normaalit?
Yhä vain kärvistelemme koronakaranteenin jälkiaalloissa, mutta viikon päästä edes osa kärsimyksistä loppuu, ainakin hetkeksi. Eihän sitä toisaalta tiedä missä liemessä meitä kohta kesällä jälleen marinoidaan, ja marinoidaan niin kypsiksi, ettei liha saati lihaskaan enää liiku. Viikko vielä ja kesäkuun alussa tulee mahdolliseksi ainakin istua hetki kahvilassa vaikka uuden normaalin (!) mukaisesti. Kahviloissa voi silloin olla…
-
Pieni pyhiinvaellus
Menneenä sunnuntaina tuli halu lähteä liikkeelle. Pelkkä ajatus vapauden riistosta jo riittää kahleitten murtamiseen. Lohjalla oli jo kierrelty, mistä kuva. Nyt kohteeksi valikoitui vanha kotikaupunkini Helsinki, Stadi, Kallio, jossa lapsuus ja nuoruus kouluttivat minusta sen mikä nyt ehkä viimein olen. A. lähti mieluusti mukaan, olihan juuri hän ehdottanut pientä irtiottoa tutuista ympyröistä. Korona-ajan pakkopullaan janttautuneelle…
-
Tennistä ja Leinoa
Sade sataa, tuuli tuivertaa, koleutta riittää. Myös tällainen voi olla kevät. Jokapäiväisiä säitä eivät ihmiset sittenkään määrää, vaikka ilmastoa muuttavatkin. Perjantaina satoi solkenaan, kun lähdin Hankoon pelaamaan tennistä. Sadetta riitti koko matkan, mutta kun Hankoniemi alkoi, sade loppui kuin seinään. Maalla on usein pilvilauttojen suma, merellä kaunista ja aurinkoa. Ja Hanko sijaitsee merellä koska niemi…
-
Kukkia äideille
Myös korona-aikana vietetään äitienpäivää, joka on tällä hetkellä päässyt etenemään iltapäivään. Ruusu lienee tänäkin vuonna äidin kukka? Mutta kait kelpaavat myös ne, jotka ulkona jo kukkivat. Pihapiiristä ja sen ympäriltä löytyy vaikka minkälaisia kukkivia kasveja, puita, pensaitakin. Ojennan ne kaikki A:lle, symbolisesti. Miksi mennä kauppaan, kun luonnosta saman kauneuden saa kaiken lisäksi usein aivan ilmaiseksi.…
-
Oi ihana toukokuu
Nyt on jo toukokuun kolmas päivä ja vasta huomenna alkaa arki. Vappu oli siten pitkä, mutta nopeasti se sujahti ohi, ja kaikki meni hyvin, itse asiassa täysin huomaamatta. Vappuajelu näytti että raitit olivat tyhjiä ja ihmiset jossain piiloissaan. Näin kaksi ilmapalloa, en yhtään kauppiasta, enkä Lohjan ABC-kolossissakaan muuta kuin pari hassua ihmistä ja kahvilasalin tyhjyyden.…
-
Lyhyt matka maailman ääreen
Vaikka meillä maalla on väljyyttä olla ja metsää riittämiin ympärillä, voi joskus tehdä hyvää päästä myös pitemmälle. Kun koitti sunnuntai, sain mieleeni näkymän Hangosta ja aavasta ulapasta. Sillä on aina ollut minuun samanlainen vaikutus kuin jollekin Lapin tunturille kipuamisella. Voit nähdä kauas ja vastoin runon säettä myös silloin nähdä ja tuntea avaruuden sekä merellä että…
-
Olipa kerran (Eino Leinon tyyliin)
Olipa kerran kevät, jolloin luonto oli ainoa missä vallitsi vapaus. Ei ollut kahviloita auki, ei levähdys- ja pysähdyspaikkoja, joissa puhua ihmisten kanssa, koska tuttuja ja tuntemattomia ei saanut enää tavata. Mutta silti maailmassa oli joki ja oli myös vene, jonka teki mieli vesille. Ja kun soutaja lähti soutamaan, joella häntä odotti sen rauha ja kuvajaiset,…