1. Viikko on kulunut, jonnekin aika on taas kadonnut. Kun talvella toivoo kesää ja auringon lämpöä, kaipaa kuumuudessa jo viileyttä. Helle on hellettä, vieraslaji täällä. Suomen ideaalikesä on minun kuvitelmissani puolipilvinen ja poutainen ja lämpötila kahdenkymmenen plusasteen paikkeilla. Ja öisin tietenkin kevyttä tasaista sadetta ehkä pari kertaa viikossa. Kesä on ollut nopeampi kuin koskaan ennen.…

1. Olin saanut pyynnön puhua Leinosta myös Hämeenkyrössä. Sinne saavuin hyvissä ajoin sunnuntaina. Komeaa seutu yhä on Kyröskoskineen, joka ikään kuin Leinon ja Sillanpään itsensä kunniaksi avattiin puoleksi tunniksi kohisemaan kuin Imatralla ennen. Putouskorkeutta koskessa on yli 20 métriä ja kyllä sen kuuli ja näki. Luonto näytti hetken vanhaa voimaansa, kun sähköntuotantoon kosken valjastanut ihminen…

1. Lähden lauantaiaamuna ajamaan kohti Jyväskylää. Käyn kuitenkin ensin katsomassa kuvakirkkoa Paltaniemellä ja Leinon vanhempien hautaa. Pitäähän pyhiinvaeltajan vaeltaa. Kirkko avataan kello 10 ja siellä on heti muutama ihminen. Kattoon ja seiniin maalattuja kuvia olen aiemminkin katsellut. Nyt otan valokuvan myös evankelista Johanneksesta, etunimikaimastani. Hänen evankeliuminsa on kaikkein hurjin ja poikkeavin. Olen aikanaan käynyt Kreikan…

  1. Saavuin Kajaaniin perjantaina iltapäivällä ja yritin pitkään etsiä kartanohotellia nimeltä Karolineburg. Lopulta se löytyi. Ensin piti kuitenkin löytää Kajaanin linnan rauniot, silta ja tie Paltaniemelle. Sen jälkeen hotellikin tuli vasemmalta näkyviin kun huomasi pienen kyltin ja pujahti sivupolulle. – Vanhan kartanon aamupalalla oli muuten äsken kainuulaista leipäjuustoa, jota äitini (Kajaanin Leinosia) rakasti. Siitä…

1. Lähden aamulla ajamaan kohti Valamoa. Vasta kun istun autossa, käsitän että teen matkaa täsmälleen toisinpäin kuin viime vuoden elokuussa. Silloin ajoin vaimoni kanssa Muoniosta ensin Kajaaniin ja sitten sieltä Uuteen Valamoon. Ja Valamosta kotiin. Nyt olen menossa Kajaaniin ja noin vain päätin yöpyä luostarissa. Taaksepäin ei elämässä pääse, mutta matkata aina voi. Nostalgiaa, sitä…

1. Sunnuntaina, heinäkuun ensimmäisenä päivänä pidettiin avointen puutarhojen päivä. Puutarhaan sisältyy oikeastaan ajatus paratiisista, nimenomaan maanpäällisestä: Paradisus terrestris. Sieltä Vanhan testamentin legendan mukaan Jumala karkoitti ihmispolot, koska nämä löysivät tiedon ja sen myötä synninkin käsitteen; sinne paratiisiin ja sen viattomuuden tilaan ihminen monin tavoin yrittää yhä löytää takaisin. Yksi parhaimpia tapoja paratiisin uudelleenlöytämiseksi on oman…

Aamu on aurinkoinen, taivas kirkas. Lohjan torille siis. Olen Akilta tilannut Karjalan neidon ja nyt sen saisin. Neito, tuo la Pucelle korvaisi keijunmekon, jota en mistään ole löytänyt. Sitten kesän kukat ovat siinä ja ne saavat tästedes hoitaa itse itsensä. Vain kuivuuden taas sattuessa on annettava hieman vettä. Karjalan neito löytyy ja saan ohjeita miten…

1. Sateinen aamu, joskaan ei niin hulvaton ja myrskyisä kuin luvattiin. Yhtä kaikki harmaata riittää ja päätän äkkiä lähteä katsomaan taidetta Turkuun ja käväistä myös Pienessä kirjapuodissa, vaikka kirjoja ei kotiin enää mahdu. Mutta pitäähän niitä edes nähdä, sormeilla ja selailla. Ja lukea vaikka seisoessa siinä – pätkä sieltä ja toinen täältä. Kohta istunkin jo…

Koittaa Oljan poislähdön hetki. Ajamme Helsinkiin ja haemme siskoni Anjan. Sitten suuntaamme asemalle. Koska aikaa on, olen halunnut näyttää ja itsekin katsoa Ateneumissa olevan näyttelyn Fantastico! Sinne on koottu iso joukko italialaista taidetta 1920- ja 30-luvuilta. Juhannus on saanut ehkä aikaan sen, että Ateneumissa on vielä aamupäivällä väljää. Se sopii minulle. Anjan jalkojen takia ajamme…