Matkaseura eli Janus oli muinaisten roomalaisten kaksikasvoinen jumala, usein kolikoissakin esiintyvä: alkujen, loppujen, porttien ja muutosten jumalana tunnettu. Häntä kuvattiin paljon, antiikin jumalia oli aikanaan helppo ja sallittua kuvata toisin kuin sittemmin Raamatun tai Koraanin vastaavia. Januksella oli kahdet kasvot samassa päässä: toinen katsoi menneisyyteen, toinen tulevaan. Aivan alussa toinen kasvoista oli parraton, mutta aikaa…

Elämämme koostuu hetkistä, hyvistä ja vähemmän hyvistä. Mutta monista tasaisista ja junnaavilta tuntuvistakin hetkistä voi tulla parempia, kun ihmisellä on halu edetä. Näin ainakin hoen itselleni. Kun tein äsken yhden isomman työn loppua, käteeni osui kirja. Se oli Antonio Tabucchin teos Donna di Porto Pim, jonka Sellerio Editore julkaisi vuonna 1983, siis jo yli 40…

YKSI Voi voitettuja! Siinä ikivanha huudahdus noin 2300 vuoden takaa. Sodissa voitetuille ei annettu aikanaan voittajien taholta minkäänlaista armoa. Miekka heitettiin painoksi puntariin jotta hävineet antaisivat lisää kultaa lunnaikseen. Mikä auttoi, annettava oli. Entä nyt? Siirrän lauseen politiikkaa koskevaksi. Meillä on taas vaalit ja kun vaalitulos tulee helmikuussa selväksi, myös uudenuutukainen presidentti. Mitä hän miettinee,…

ELÄMÄÄ Elämämme on juuri nyt tällaista: kylmää, hyytävääkin pakkasta, kohta äkkiä lauhtuvaa, sitten taas lunta ja unta, sitten herra ties mitä. Lohjanjärvi on juuri nyt lujassa jäässä, kuka tahansa saa ottaa potkukelkan ja tehdä kierroksen. Hyvä ajatus maailmassa joka tuntuu jo suosivan lähinnä löhöämistä. Säitä riittää. Luvassa on pian jopa vesisadetta, joka jäätynee teillemme ja…

”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti joulun viepi.” Ja niin kävi eilen. Nyt viimeistään on joulu ohi; meillä se kyllä näki loppunsa jo uutena vuotena ja parempi niin. Edessä kun on aina jotain muuta: pian laskiainen, sitten pääsiäinen, sitten vappu ja sitten viimein juhannus, jota tosin en halua ajatella. Koska siitä päivä alkaa taas lyhetä…

Talvi alkoi marraskuussa, aivan kuukauden alussa, eikä loppua näy. Moneen moneen vuoteen tällaista talvea ei eteläisessä Suomessa ole koettu. Pitää ihan ruveta palauttamaan mieleen parinkymmenen vuoden takaisia aikoja, jotta muistaa ja ymmärtää tämän olleen ennen maassamme mitä tavallisinta.  Säätä, jota itse olen vuosikymmenet 1940-luvulta eli lapsesta asti kokenut. Muisti on yleensä valikoiva ja uusi normaali…

YKSI Mennyt vuosi on lähes eletty. Jäljellä on enää yksi päivä, tämä lauantai ja huomenna jo aatto. Maanantaina alkaa vuosi 2024, jota en uskonut koskaan näkeväni. Aikanaan jo se, että täyttäisin 50 vuotta tuntui mahdottomalta, sitten se että näkisin uuden milleniumin, mystisen vuoden 2000. Nyt en enää ajattelee aikaa elämän mittarina. Mitä näenkin sen näen;…

YKSI Pimeys on ohi, sen syvyys on mitattu ja koettu, nousu kohti uutta elämää alkanut. Tänään päivä lienee jo lähes minuutin pitempi kuin eilen. Eikö siinä ole hyvä uutinen ja syytä juhlaan? Minulle talvipäivän seisaus on jouluakin tärkeämpi. Nyt ollaan lusimisen puolivälissä ja uutta nousua kohti kevään vapautta ei mikään tunnettu asia voine taaskaan estää.…

Vuosi on pulkassa tai ainakin melkein. Tässä edessämme on enää kolme kohokohtaa mitä kalenteriin tulee. Kaikista muista on jo selvitty. Ja selvitään toki näistäkin, jos onnea on. Ensin meitä odottaa talvipäivän seisaus 22.12. Siinä loppukauden paras uutinen minulle, koska silloin pimeyden sydän alkaa sulaa ja kuljemme – tosin ensin hyvin hitaasti – kohti kevään valoa.…

JUHLAT Joulukuun kuudes oli nimeltään Hannu Salaman romaani; se kuvasi itsenäisyyspäivää hieman toisesta näkökulmasta. Muistan kirjan hyvin ja monet itsenäisyyspäivät muistan myös. Aina on säällä ollut oma joulukuinen roolinsa: joskus paukkupakkanen, joskus loskaa, joskus keveää lunta, joskus silkkaa vettä. Aurinkoa ja kaunista säätä harvemmin. Kuvanneeko jo tuo maamme kohtaloita vuosien ja vuosisatojenkin ajalta? Toisaalta täällä…