YKSI

Joka aamu kun herään, alan jostain syystä selata uutisia. Niitä tulee tukuttain jokaiselta tietoa välittävältä kanavalta; täällä lähinnä netin kautta löytyviltä. Niinpä itsekin selaan läppäriltä ainakin kolmen tai neljän netistä saatavan sanomalehden uutiset ja Ylen siihen vielä lisäksi. Ja niin olen ravittu ja valmis alkamaan päivän työt hyvinkin tietoisena maailman tilanteesta. Siihen kai uutisilla pyritään?

Mikä uutinen siis on? Nimensä mukaan kait uusi ja ensimmäinen tieto jostain asiasta, tapahtumasta, ihmisestä. Me saamme siten kaikenlaisia uutisia, hyvä ja huonoja. Mutta kun alkaa katsoa uutisten sisältöä, ei hyviä uutisia juurikaan löydy. Tapot, murhat ja muut huvit ovat etunenässä, sodat ja sotien kauhut samoin. Jos sanon, että uutisista 95 prosenttia on tavalla tai toisella negatiivisia, tuskin paljonkaan erehdyn. Ja niiden hyvien uutisten viiden prosentin joukostakin voi löytyä ikävään suuntaan painottuvaa aineistoa. Kuinkapa muutenkaan.

Ihminen ei elä ainoastaan leivästä, mutta huonoista uutisista hän siis elää?

Ihmisiä on uutisten tavoin ikään kuin kahdenlaisia perustyyppejä. Löytyy misantrooppeja, ihmisvihaajia ja filantrooppeja, ihmistä rakastavia. Voi olla että suurin osa ihmisistä keikkuu sitten näiden välillä, kutsuisin heitä  kolmansia termillä välinpitämättömät. Se tuo mieleen Fellinin filmin I Vitelloni, Vetelehtijät. Sen Fellini teki jo vuonna 1953. Isot aikuiset pojat olivat pääosassa, he käyttäytyivät yhä kuin lapset; vain yksi heistä lähti muualle kasvamaan. Muut jäivät. Ja niin elämä jatkui vääjäämättömään loppuun saakka.

Välinpitämätön muistuttaa vetelehtijää. Hän pitää kyllä yhdestä asiasta kiinni: omasta itsestään ja näkee kaiken vain oman päänsä ja etujensa kautta. Se on tärkeintä. Kun näin on, se kertoo myös siitä mitä yhteiskunnaltamme voi odottaa.

Tämän aamun yksi uutinen oli, että ihmiset eivät enää halua synnyttää lapsia (saati kasvattaa heitä, lisään minä). Taisi jo yli puolet kansasta olla tuota mieltä.

Ihminen on edelleen eläinlaji, joskin ainoa laji joka on tietoinen siitä. Silti myös ihmiseläimen ainoana tehtävänä pitäisi kaiketi olla lisääntyminen ja suvunjatkaminen lajikumppanien tavoin, näin koettiin ja toimittiin ennen. Mutta nyt 2000-luvun ihminen korottaakin itsensä eläimen yläpuolelle ja päättää itse velvollisuuksistaan ja haluistaan, omasta hyvinvoinnistaan. Se on hänen ikioma jostain saavutettu oikeutensa.

Ei siis lapsia, niistä on vain rahanmenoa ja haittaa. Ja se siitä sitten. Hyvä uutinen ehkä välinpitämättömälle (kunnes hän vanhenee ja heikkenee), huono yhteiskunnalle joka rapautuu.

Totta tosiaan. Kun alkaa ajatella, looginen kehitys johtaa siihen että yhteiskunta murtuu ja hajoaa. Rooman valtakunnan rappio ja tuho on toistuva tarina, ei vain kertarysäys aikanaan. Kaikki merkit pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tuhosta ovat myös jo ilmassa. Ne näkyvät kuin neonvalot sumuisessa kaupungissa. Mutta kukapa niitä katsoisi, joku outo vain. Välinpitämättömälle tärkeintä tässäkin on se, kuin hän, kuinka rakas oma MINÄ selviää. Sille me filantroopit emme voi mitään.

KAKSI

Katsoin Ilta-Sanomista juuri nyt mitkä olivat sen nettilehden 10 luetuinta uutista. Oliko niiden joukossa yhtään sinänsä positiivista? Mitenkä on. Tutkikaamme.

Ensimmäisenä on uutinen siitä millainen porukka on lähdössä Putinin avuksi. Se kertoo Pohjois-Korean asevoimista. Onko sieltä joukkoja lähdössä vai ei, on edelleen auki, mutta varmana sitä pidetään. Ja siten sota jo eskaloituu taas askeleen verran. Huono on uutinen siis.

Toisena on podcast: ”Sami Kuronen teki vasektomian, paljastaa nyt syyn.” Sinä aikana kun kirjoitin edellistä tämä uutinen pomppasikin luetuimmaksi. Vasektomialla tarkoitetaan siemenjohdinten leikkausta, mies ei voi enää tuon toimenpiteen jälkeen saada aikaan lapsia. (Ja tarvitaanhan siihen kyllä nainenkin, yhä vain).

Taas juuri tämä, ei lapsia! Sami Kurosesta en tiedä yhtikäs mitään, en tunne miestä enkä haluakaan tuntea. Mutta Suomen kansa tuntee ja haluaa tuntea?  Outoa, sanoisin. Uutinen painottuu negatiiviseksi yhteiskunnan kannalta, mutta epäilemättä positiiviseksi lukijoiden mielestä?

Kolmanneksi luettu kertoo isosta poliisioperaatiosta Kiuruvedellä. Epäilty löytyi kuolleena. Uutinen tippuu siksi nopeasti rankingissa. Normaali negatiivinen uutinen. Ikävä rules silti yhä, ok.

Neljäntenä on hetken video jossa poronainen Emilia kohtasi yllätyksen metsänrajassa. ”Muutama kirosanakin taisi ihmisillä päästä.” Voi kiroilevia immeisiä, voi Emiliaa. En tiedä mitä muista sorkkaeläimiä hän näki poroerottelussa, koska en katsoa videoita, varsinkaan kun ensin pitää yleensä katsoa mainos. Negatiivinen uutinen siis, ainakin itselleni.

Aiemmin viidentenä ollut onkin nyt tällä välin ehtinyt ensimmäiseksi. Siinä joku rakennusneuvos on saanut aikaan poikkeuksellisen rakennuksen omalle tontilleen. ”Kestää järeänkin pommin.” Miehen täytyy olla hieman löysäpää. Kaikki rakennettu tässä maailmassa voidaan myös jo tuhota. Mutta pitäköön illuusionsa. Typerä uutinen kaikkineen.

Kuudes kertoo ”kahden ukrainalaisnaisen järkyttävästä teosta Kajaanissa”. Näyttää siltä että he tappoivat vastaavanlaisen ukrainalaismiehen. Mies surmattiin teräaseella. Mutta kuka surmasi, se on auki. Uutinen tuttuun tapaan, uutinen ikävästä asiasta. Ja tippuu rankingissa kunnes katoaa.

Seitsemäs sija paljastaa Kim Räikkösen käytöksen varikolla Italian Sarnossa. Robin, hänen 9-vuotias poikansa oli ajamassa siellä karting-kisoissa. Se ei ole edes uutinen, vaan Ilta-Sanomille tyypillistä hömppää.

Vielä löytyy yksi yhä luettu, tosin nyt enää numero 8. Siinä joku Anniina Valtonen heittäytyi huutaen lattialle. Häneltä pääsi itku ja mieheltäkin. Kunnes tilanne olikin hyvin ja ohi. Mutta kuinka ja miten. Pitäisi olla IS extran tilaaja jotta voisin sen lukea, maksaa siis… Ei kiitos, ei sittenkään. Ehkä tuo Anniina oli joku teeveestä tuttu hahmo, ehkä ei. Televisiota kun emme enää juuri lainkaan katso.

Kaksi viimeistä tässä luettelossani ovat aivan uusia, ne menivät lehdessä heti ykkös- ja kakkostilalle. Klikkaukset määräävät kaiken määrällään.

Algoritmien on valta. Toinen kertoo muutoksista ajokortin saamiseen, joitain se siis koskee; toinen siitä mistä numerosta tulevaan puheluun ei kannata vastata. Se numero on kuulemma ”vaaran merkki.”  Hm. Pankkitietojenko kalastelua, siis? Ihan sama, en avaa uutista. Väsyttää. Ja tympii. Missä ovat hyvät uutiset, missä.

KOLME

Omat uutisemme ovat pienempiä, omempia, ne koskevat vain meitä. Niitä ei tarvitse muiden lukea, mutta kirjoitan niitäkin silti. Täällä kaikki jatkuu kuten ennenkin. Sairauksista on taas jotenkin toivuttu, pystypäin käymme kohti pimeää, tai ainakin yritämme käydä. Ja joskus pelkkä yrityskin riittää.

Oma kohta kolmisen kuukautta kestänyt sairausjakso, johon mahtui kolme isompaa leikkausta, kuuluu sittenkin positiivisiin uutisiin. Olen kohdannut pelkkää hyvää asiallista kohtelua, todellista hoitoa. Oikeita neuvojakin olen saanut ja jopa yrittänyt niitä hetken noudattaa. Kiitos parjattu sairaanhoito, kiitos ylikuormitetut hoitajat ja lääkärit. Todella kiitän. Toivottavasti emme silti ainakaan vähään aikaan enää tapaa.

Hyvä uutinen on sekin, että tästä päivästä 23.10, on tasan kaksi kuukautta siihen, kun päivä alkaa taas pidetä. Sitä ennen eli 22.12. on seisaus, sitten mennäänkin jo minuutti minuutilta taas kohti valoa ja kevättä. Jo pelkkä ajatus on positiivinen. Näin huonokin uutinen voi olla hyvä, kun jaksaa katsoa kauemmas.

Sekin miellyttää, että lämpö jatkuu ulkona sanoisiko siedettävällä plus kymmenen asteen tasolla. Meille se merkitsee säästöä sähkössä ja muutenkin lämmityskuluissa. Ja onhan tuolla ulkonakin hauskempi liikkua, kun ei vielä aivan talvitamineita tarvita. Vaikka kaiken takana on huono uutinen siitä että ilmasto todella muuttuu, se suo meille täällä pohjoisessa ainakin vielä myös tällaisia, tavallaan positiivisia yllätyksiä.

Kuinka kauan voimme sitten tästä laillamme hyötyä, jää nähtäväksi. Etelä-Euroopan jatkuva ja nouseva kuivuus ja kuumuus kun ovat asioita, joissa ei ole enää mitään hyvää, ne ovat pelkästään pahoja ennusteita ja merkkejä. Maapallomme on pieni ja yhteinen. Pakoon täältä muualle ei pääse edes Elon Musk.

Eipä tänään enää muuta, ilmoittaa Sitarlan TT.  Eteenpäin vain. Kaunis oli syksy, hieno oli ruska, nyt tuulet ovat jo riipineet suurimman osan lehdistä.

Mutta kyllä kauneuttakin vielä löytyy. Tarvitsee vain avata silmänsä ja katsoa.

Eteenpäin siis, yhä vain. Tapaan edelleen sanoa, että tiede auttaa, taide parantaa. Kyllä me voisimme selvitä tästäkin, jos haluamme. Kehitys hyvissä asioissa kuten juuri kokemassani sairaanhoidossakin on ollut huimaava. Maailmassa on yhä hyvää paljon enemmän kuin pahaa, on on. Mutta siihen eivät uutiset näköjään koskaan usko.

Ja miksi eivät? Yksinkertainen vastaus on tämä: paha myy hyvää moninverroin paremmin. Ja kun on kysymys rahasta, se voittaa. Ikävä kyllä, mammona voittaa toistaiseksi aina, taitaapa selättää tuolla maailmalla jopa totuuden.

(23.10.2024)