1.

Jokainen matka alkaa päättyäkseen.

Jokainen päätös on myös uusi alku.

Sama tapahtuu aina ajatuksissa.

Jokainen hetki on toistumaton

eikä niitä todella sen jälkeen ole.

2.

Näin virtaa ja virtaa itse aika.

Mutta meri on sitäkin vanhempi,

ikuinen se minulle yhä on.

Myös meri virtaa kaiken aikaa,

liikkuu syvällä hiljaa ja hitaasti,

ei pidä siellä turhaa ääntä itsestään.

3.

Merellä ei ole ihmisen vuosia,

sillä ei ole suuria suruja

saati muitakaan murheita,

ellei sitten kuitenkin niitä,

mitä ihminen sille noin vain tekee

yhtään piittaamatta siitä

mitä kaikesta vähitellen seuraa.

4.

Mutta silti meri kestää meitä,

näin luulen, uskon ja toivon;

kestää vielä pienen pienen hetken?

Meri, meri – Thalatta, Thalatta!

Miten ihmeellinen sinä yhä olet.

Sineä, vihreää, punaista,

harmaata, mustaa, valkoista.

Joskus niin raivoisa tai hiljainen,

joskus hyytynyt ja kohmeinen.

5.

En koskaan väsy katsomaan sinua, meri.

Joka hetki sinussa on jotain uutta;

omat tutkimattomat kasvosi,

jotka näyttävät taivaan kuvan.

6.

Miten rakastankaan sinua, meri

niin kuin Lorca rakasti vihreää.

Sinä lohdutat minua nytkin

kuten lohduttaa hän tuossa vierellä.

Sinun ulappasi avaruus antaa minulle

sen tunteen, että elämä sittenkin voittaa.

7.

Sillä tiedänhän minä kai tämän:

meri hallitsee pulmansa aina.

Se jatkaa elämää silloinkin,

kun meitä ei täällä enää ole.

(28.5.2022)