Sydämen ääni

Lämmitän saunaa ja kahlaan sinne

ja uin lumessa takaisin talolle,

ja samalla otan kuvia kaikesta

jota ilman tämä maailma

ei sittenkään tunnu aivan todelta.

Vielä lumi on kevyttä kuin haitula,

vielä tuuli puhaltaa sitä minne tahtoo

ja karistaa oksilta lunta niskaan

kuin hartaasti leikkivä lapsi.

Annan sen olla, sillä tiedän jo

että tässä uudessa elämässä

kaikki tapahtuu kuten määrä on.

Tähän mekään emme enää jää,

vaan kuljemme eteenpäin

juuri niin kuin myös kevät

on tuossa kuusten takana

vaikkei sitä vielä kuulu eikä näy.

Sen kertoo pelkkä sydämen ääni.

On olemassa asioita

Joitain asioita ei vain voi kirjoittaa.

Ne on puhuttava runoina.

Aika ja muisto

Yhä selvemmin tajuan juuri nyt

mitä aika todella on ja miten sille käy,

sillä aika muuttuu muistoksi jo tullessaan

ja jättää ne muistot meille.

Niistä on kynsin hampain pidettävä kiinni.

Mitä siitä vaikka nykyisyyttä ei ole,

tulevaisuus on silti jossain tuolla.

Juuri sinne, kauas ja yhä kauemmas,

läpi yön ja aamun ja tuulen

me kumpikin olemme matkalla.

Maisema

Taas kaipaan sinua niin,

etten tiedä minne mennä, mitä tehdä.

Kuinka löytää ne oikeat sanat,

jotka avaavat sillan sinuun?

Mutta sanat eivät sitä mieti,

ne tulevat humisten tuolta jostain

ja tahtovat heti taikoa näkyviin

koko aavan avaran maiseman,

joka mielessä viimein taas elää.

Ovi

Jokainen ovi jonka ennen avasit johti jonnekin,

mutta sieltä et sittenkään löytänyt oikein ketään.

Jokainen päätös, äkkinäinen muutos, mutka,

antoi tilaa uudelle tai ehkä kadotti hänet,

jota koko ikäsi olit ääneti kaivannut.

Alku alkoi tuntua turhalta lopulta

ja pelkältä tyhjien päivien unelta.

Mutta joskus juuri siinä unessa virtaa totuus.

Niin vain äkkiä kävi sinulle ja minulle,

että saavuimme samaan aikaan ja paikkaan,

mikä koskaan enää ei voisi toistua.

Sattumasta tuli tuntematon kohtalo,

joka ehkä sittenkin oli kuunnellut

mitä koko pitkän elämäni ajan

olin salaa hiljaa itsekseni toivonut:

että joku tulisi joskus senkin oven luo,

jonka takana juuri minä istun ja odotan.

Avaisi oven ja katsoisi, katsoisi ja sanoisi,

kuten sinä ne muutamat sanat,

joita ei enää koskaan tarvitse toistaa.

(2.2.2019)